Suurmestari Jouni Yrjölän kirja "Easy Guide to the Classical Sicilian" on ilmestynyt. Kirja on ensimmäinen suomalaisen kirjoittajan kirjoittama shakin avausteoriaa käsittelevä kirja pitkiin aikoihin. Ohessa kirjoittajan oma esittely kirjastaan.
Kirja kuuluu tunnettuun "Easy Guide" –sarjaan, jonka tarkoiruksena on ainakin "nimellisesti" houkutella tavallisia klubi-pelaajia. Tyypillistä tämän avauskirjasarjan kirjoille on runsas ideoiden heitto kuvioilla ja nuolilla osoitellen. Yleensä tämän sarjan kirjat eivät myöskään syyllisty aivan tolkuttomiin muunnelmaviidakoihin "complete" -sarjan tyyliin. Useimmiten aihe on sen verran laaja, että 128-sivuinen Easy Guide ei pyrikään kattamaan koko aluetta muunnelmatasolla. Tarkoituksena on antaa perustaidot avauksesta ideatasolla sekä riittävä repertuaari muunnelmatasolla, tässä tapauksessa mustan kannalta, jotta alkuun hyvin pääsee.
Vahvemman pelaajan tai muunnelmaa jo harrastaneen ei kuitenkaan kannata kuvitella, että kirja olisi hänelle hyödytön. Kirjasarjaa on helppo aliarvioida nimen ja koon perusteella. On hämmästyttävää, miten paljon teoriaa mahtuu 128 sivuun ja Easy Guidet pyrkivät pureutumaan oleelliseen. Valkean parhaat, suosituimmat tai muuten kriittiset vaihtoehdot käsitellään tarkasti. Tärkeimmissä tapauksissa mustille annetaan useampiakin kuin yksi vaihtoehto. Onhan se niinkin, että kaikki pelitavat eivät luonteeltaan miellytä kaikkia, vaikka niissä ei teoreettisesti mitään vikaa olisikaan.
"Easy Guide to the Classical Sicilian" käsittelee siis Klassista sisilialaista, joka alkaa siirroilla 1 e4 c5 2 Rf3 d6 3 d4 cxd4 4 Rxd4 Rf6 5 Rc3 Rc6, joista viimeisin siirto on leimaa antava erottaen sen mm. Najdorfista ja Lohikäärmeestä. Klassinen on historiallisesti eräs merkittävimpiä sisilialais-muunnelmia, vaikkakin nykyään Najdorf on Kasparovin ansiosta huipputasolla suositumpi. Nykyisistä huipuista Klassista harrastavat enemmän tai vähemmän aktiivisesti mm. Kramnik, Anand, Khalifman, Svidler ja Ivanchuk.
Tunnetuimpia Klassisen sisilialaisen muunnelmia ovat Richter-Rauzer, Sozin/Velimirovic ja Boleslavsky. Lisäksi Klassisesta aika usein päädytään Lohikäärme- tai Scheveningen-tyyppisiin asemiin. Muunnelma siis antaa erittäin monipuolista kokemusta avoimen sisilialaisen eri asematyypeistä. Myös kirjan tarkoituksena on perehdyttää monipuolisesti eri asematyyppeihin ja se onkin jaettu asematyypin mukaan sektioihin. Jokaisen sektion alussa käydään läpi kaikkein keskeisimmät ideat ja strategiat ennen yksityiskohtaisempia muunnelmia.
Kirja sopii mielestäni kaikille jommin kummin värein avointa sisilialaista harrastavalle, vaikka onkin lähinnä mustan kannalta kirjoitettu. Myös valkean kannalta tulee esiin merkittäviä ideoita, koska valkean parhaisiin vaihtoehtoihin on pitänyt varautua erityisen hyvin. Mainittakoon esimerkkinä, että muunnelmassa 6 f4 e5 otetaan esiin hyvin mielenkiintoinen sotilaan uhraus, jonka teoria on aiemmin tuominnut.
Kirjan sektiokohtainen sisällysluettelo antaa jotain kuvaa painotuksista:
Huomattakoon, että Lohikäärmettä kirja suosittaa lähinnä valkean pelitapaa 6 g3 vastaan, vaikka sen tyyppisiin asemiin voidaan ajautua muistakin muunnelmista. Sozin (6 Lc4) on Rauzerin ohella varsin kattavasti käsitelty. Melko perusteellisesti käsitellään solidi vaihtoehto 6…Db6. Lisäksi annetaan parikin ohjelmaa rohkeampaan 6…e6 siirtoon perustuen. Boleslavsky -siirrolla 6…e5 kuitataan 6 Le2, 6 f3, 6 f4 ja 6 Le3, vaikkakin näissäkin tapauksissa joitakin vaihtoehtoisia pelitapoja käsitellään.
Shakkiterveisin kirjan kirjoittaja, Jouni Yrjölä, Jouni.Yrjola@kolumbus.fi
Jouni Yrjölä