Haastattelussa Suomen ykköspelaaja Tomi Nybäck
Tomi Nybäck, olet tällä hetkellä Suomen paras shakinpelaaja. Oletko myös Suomen kaikkien aikojen paras shakinpelaaja? Parempi kuin vaikkapa Böök ja Westerinen aikoinaan?
-Jaa-a, tähän on vaikea antaa vastausta. Jos asiaa ei suhteuteta aikakausiin, vaan mitataan vain pelitasoa, niin ehkä sitten. Mutta en tiedä, olenko paras suomalainen suhteessa maailman yleiseen tasoon eri vuosikymmeninä. Maailman yleinen tasokin on noussut hyvin paljon. Onhan esimerkiksi Kasparov paljon parempi pelaaja kuin Capablanca tai Aljechin.
Mitkä ovat olleet parhaat saavutuksesi tähän mennessä?
-Paras on ollut varmaankin Euroopan kerhojoukkueiden mestaruuskilpailussa 2006. Voitin Werder Bremenin joukkueessa pöytäpalkinnon tuloksella 6,5/7 ja voitin mm. Barejevin ja Malahovin. Suorituslukuni oli yli 2900.
Entä muut saavutuksesi? Miltä silloin tuntui, kun voitit Magnus Carlsenin viime vuoden shakkiolympialaisissa Dresdenissä?
-Tuntui hyvältä tietenkin. Mutta vaikutti siltä, että Magnuksella oli huono päivä ja kaiken kaikkiaan huono turnaus. Hän tuntui suhtautuvan peliin jokseenkin
välinpitämättömästi. Kasparov muuten sanoi, että Magnus pelaa aivan liian usein. Pelistä voin sanoa sen verran, että upseerinuhrauksen jälkeen minulla oli
selvä voittoasema, mutten tehnyt kaikkein parhaita siirtoja ennen ajantarkistusta, ja Magnus olisi voinut saada tasapelin. Tasapelijatkoa oli kuitenkin
vaikea löytää laudan ääressä, vaikka kone löytääkin sen helposti.
Olen analysoinut pelin Suomen Shakin numerossa 1/2009.
Olet myös tullut kolmanneksi nuorten EM- ja MM-kisoissa. Mitä voit kertoa noiden kisojen tunnelmista?
-Hienoin hetki oli, kun voitin turnausvoittaja Mamedjarovin viimeisellä kierroksella alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa vuonna 2002. Mamedjarov ehdotti mustilla
heti alussa tasapeliä, mutta hävisi noin 20 siirrossa.
Meillä oli samat loppupisteet, mutta jäin vertailulla kolmanneksi.
Selvitit viime vuonna tiesi henkilökohtaisissa EM-kilpailuissa myös shakin maailmancupiin. Miten tuo turnaus meni ja mitä odotat maailmancupista?
-Maailmancupin järjestelyt ovat edelleen epäselvät. Se piti pelata vielä tämän vuoden puolella jossakin Venäjällä, mutta toistaiseksi pelipaikasta ja -ajasta ei ole varmaa tietoa.
EM-kilpailun aloitin hyvin. Tuli voittoja ja tasapelejä vahvoja vastustajia vastaan, mutta kahdeksannella kierroksella Volkovia vastaan avasin ensimmäistä kertaa vuosiin e4:llä,
koska olin huomannut, että hän vastaa siihen aina ranskalaisella puolustuksella. Olin valmistautunut hyvin ja sain aluksi hyvän aseman.
Minulla oli kuitenkin paljon vähemmän kokemusta syntyneistä asemista, jouduin aikapulaan ja sitten huonommalle puolelle ja hävisin. Mutta voitin kolmella loppukierroksella kaikki
vastustajani Fedortshukin, Rodshteinin ja Motylevin.
Joudutko helposti aikapulaan? Miksi?
-Aikapulat johtuvat siitä, ettei ole valmistellut avauksia tarpeeksi hyvin eli ei ole tehnyt kotona tarpeeksi töitä avausten eteen.
Mitä sinulle merkitsi suurmestarin arvon saaminen?
-Arvon saaminen ei tuntunut kovin erikoiselta, koska se oli tulossa ennemmin tai myöhemmin. Sen jälkeen kyllä tulokset heikkenivät hieman vähäksi aikaa. Minulle kävi samoin jo aiemmin, kun sain kansainvälisen mestarin arvon.
Monille pelaajille käy samalla tavalla.
Entä mitkä ovat olleet pahimmat pettymyksesi ja munauksesi shakissa?
-Pyrin systemaattisesti unohtamaan ne. Mutta jos pitää sanoa jokin tapahtuma, niin sanotaan kutsuturnaus Bermudalla,
missä pelasin nuorena kv. Mestarina. Turnauksen vahvuuslukujen keskiarvo oli noin 2450 ja jäin viimeiseksi tuloksella 1,5/9.
Mistä tämä johtui?
-Tässä tapauksessa on vaikea sanoa, mikä oli syy ja mikä seuraus, mutta
järjestäjät tarjosivat osanottajille ilmaisia rum swizzle -juomasekoituksia.
Entä mitkä ovat seuraavat tavoitteesi shakissa?
-Hankala sanoa tässä vaiheessa. Oli eräänlainen virstanpylväs saada rikki 2650:n raja vahvuusluvuissa.
Seuraava tavoite voisi olla päästä yli 2700:n. Minut on myös kutsuttu ensi vuoden Wijk aan Zeen turnauksen B-ryhmään,
jonka keskiarvon pitäisi olla siinä 2650. Ja jos sen voittaa, niin pääsee seuraavan vuoden A-ryhmään, joka on yksi maailman kovimmista turnauksista.
Millä elät? Saatko tai oletko saanut julkista tai yksityistä sponsoritukea? Pidätkö luentoja tai annatko simultaaneja?
-Elän pelaamalla pokeria. Nuorempana sain jonkin verran liitolta turnauksiin osallistumiseen ja useana vuotena stipendin Antti Pyhälän valmennustukiyhdistykseltä. Vähäiset rahat tulisikin käyttää nuorten tukemiseen. Jos pelaa ammattilaisena,
niin pitäisi tulla toimeen omillaan ilman julkisia tukia.
Millainen on shakinpelaajan asema Suomessa muuten? Oletko julkkis? Tunnetaanko sinut kadulla vai saatko kulkea rauhassa? Pidetäänkö sinua kummituksena?
-Harvat tuntevat kadulla, vaikka olenkin ollut joitakin kertoja teeveessä. Jos taas tapaa ihmisiä vaikkapa juhlissa, niin monista on kiinnostavaa, kun sanoo olevansa shakinpelaaja.
Näin on varsinkin korkeammin koulutettujen keskuudessa. Jos tulee yleensäkin hyvin toimeen ihmisten kanssa, niin ennakkoluulot karisevat.
Pelaat myös Saksan ja Ranskan joukkueliigoissa? Millaisia kokemuksia sinulla on niistä?
-Olen pelannut Saksassa Werder Bremenissä jo muutaman kauden vaihtelevalla menestyksellä. Olen ollut tyytyväinen.
Saksalaiset muistuttavat suomalaisia. Homma toimii niin kuin pitää ja oikeastaan paremminkin.
Toiminta on ammattimaista, joukkue hoitaa matkat ja majoitukset, itse tarvitsee huolehtia vain pelaamisesta ja valmistautumisesta peleihin.
Ranskassa olen pelannut vasta yhden kauden, ja siellä toiminta on vähemmän järjestelmällistä.
Miltä tuntui voittaa Saksan joukkuemestaruus?
-Olihan se hienoa, varsinkin kun se tapahtui ensimmäisellä kaudellani ja voitto tuli pienellä marginaalilla vasta uusintaottelussa, jossa voitin Alexander Grafin.
Koko kausi sujui hyvin ja tulokseni oli 10/13 eli erittäin hyvä.
Oletko saanut kavereita ja ystäviä muista shakinpelaajista pelimatkoillasi?
-Joo. En halua luetella nimiä, mutta parhaiten tulen toimeen muiden pohjoismaalaisten ja varsinkin hollantilaisten kanssa. He kaikki puhuvat hyvää englantia.
Muiden kanssa kulttuurierot ovat suuremmat, mutta täytyy tietysti tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.
Entä ketkä pelaajat ovat olleet idoleitasi tai vaikuttaneet kehitykseesi?
-Pitkään on ollut trendinä, että kaikilla pitäisi olla joku idoli, mutta minulla ei ole koskaan ollut yhtä tiettyä idolia.
Onko sinulla ollut valmentajia vai oletko täysin itseoppinut?
-Thomas Ristoja valmensi minua, kun olin noin 12-15-vuotias. Ja sitä ennen Järvenpään kerholla nuorisotyötä veti Aarre Tiilikainen,
jonka ansiosta oli mukava tulla pelaamaan uutena pelaajana.
Miten sitten olet oppinut pelaamaan noin hyvin?
-Suurin yksittäinen tekijä on ollut se, että minulla oli tilaisuus pelata paljon pelejä, kun olin parhaassa kehitysiässä. Äitini kuljetti minua kärsivällisesti viikonlopputurnauksesta toiseen.
Olen oppinut eniten juuri omasta kokemuksesta. Kirjoista voisin mainita Mark Dvoretskyn kirjat, joista on paljon hyötyä yli 2000:n pisteen pelaajille.
Miten harjoittelet?
-Kotona harjoittelen enimmäkseen hyvin epäsystemaattisesti. En käytä kirjojen kanssa lautaa, vaan käyn asemia läpi päässä.
Seuraan myös huipputurnauksien pelejä livenä netissä. Kunnon harjoittelua on vaikea tehdä kotona. Mutta turnauksissa valmistaudun
jokaiseen peliin noin 3-5 tunnin ajan. Päivitän avaukset ja tutkin ChessBasen ja Fritzin avulla, mitä viimeisen puolen vuoden tai vuoden aikana on pelattu.
Mitä shakkikirjoja tai muita harjoitteluvälineitä suosittelisit tämän haastattelun lukijoille?
-Parasta harjoittelua on pelata mahdollisimman paljon oikeita pelejä. Ja tutkia pelin jälkeen, missä on tehnyt virheitä.
Objektiivinen analyysi on tärkeää. Koneilla löytää helposti pahat taktiset virheet, mutta en tiedä, kuinka paljon harrastelija saa niistä irti.
Koneen avulla ei kuitenkaan voi saada ymmärrystä pelistä. Kirjoista voisin Dvoretskyn kirjojen lisäksi suositella myös Kasparovin kirjasarjaa My Great Predecessors,
joista myös alle 2000:n tasoinen pelaaja voi oppia paljon, vaikka muunnelmat ovatkin pitkiä ja vaikeita. Asiat on kuitenkin selitetty niissä erittäin hyvin.
Pelaat myös pokeria korkealla tasolla? Miksi? Miten ja milloin tulit aloittaneeksi?
-Aloitin jo hieman aikaisemmin, mutta olen pelannut päätoimisesti viimeiset kolme vuotta. Syy on taloudellinen: pokeri on tuottavampaa kuin shakki.
En juuri pelaa kasinoilla, missä pelit alkavat aina tiettyyn aikaan. Kotona voi pelata silloin, kun huvittaa.
Olet siis ammattilainen myös pokerissa? Mitkä ovat olleet parhaat saavutuksesi siinä?
-Olen pystynyt pelaamaan ammatikseni kolme vuotta. Pidän sitä parempana saavutuksena kuin mitään yksittäisiä voittoja.
Jos pitää jotakin mainita, niin sanotaan se, kun olin Lontoossa omaha-pokerin WSOP Europe -turnauksen finaalipöydässä.
Entä tavoitteesi?
-Pitää pelaaminen taloudellisesti kannattavana.
Pokerista saa siis paremman toimeentulon kuin shakista. Entä kummasta saa paremmat fiilikset?
-Noin yleisellä tasolla shakkia on mukavampi pelata. Shakissa on suurempi oikeudenmukaisuuden taju. Jos shakissa häviää, se on enimmäkseen oma vika.
Jos pelaa itse huonosti ja häviää, se ei paljonkaan harmita. Vastustaja oli parempi ja sillä hyvä. Pokerissa taas voi välillä hävitä huonommillekin pelaajille huomattavia summia.
Mitä yhtäläisyyksiâ ja eroja shakilla ja pokerilla on? Kumpi on vaikeampaa?
-Shakki on ehdottomasti vaikeampaa. Yhtäläisyyksiä ovat keskittyminen, looginen ajattelu ja objektiivisuus. Erona taas se, että pokerissa onnella on paljon osuutta yksittäisten käsien lopputuloksiin.
Se tuo peliin varianssia, jota shakissa ei juurikaan ole. Pitkällä tähtäimellä kuitenkin pokerissakin yleensä hyvät pelaajat pulskistuvat.
Mikä näissä peleissä kiehtoo?
-Pääasiassa kamppailullisuus. Kummassakin pyritään voittamaan. Shakissa mielenkiintoista on myös ongelmanratkaisu.
Shakissa ongelmat ovat hyvin monimutkaisia, ja kun onnistuu ratkaisemaan ne, niin se on hienoa.
Miten luonnehtisit pelityyliäsi?
-Pyrin välttämään kompromisseja. Jos jokin jatko on mielestäni paras, vaikkei se olekaan turvallinen, niin pelaan sen silti.
Yritän myös välttää nopeita tasapelejä.
Shakkia pidetään vaihtelevasti urheiluna, tieteenä ja taiteena. Pidätkö itseäsi urheilijana, tutkijana vai taiteilijana?
-Näistä eniten urheilijana. Tuo kysymys on kyllä turhankin yleinen eikä kovin oleellinen.
Ehditkö tehdä muuta kuin pelata ja harjoitella?
-Minulla on ollut jo muutaman vuoden opiskelupaikka yliopistossa matematiikan laitoksella, mutten ole juuri ehtinyt opiskella.
Olen yrittänyt myös pyrkiä kauppakorkeaan, mutta jäin tänä vuonna vähän vaille pääsystä.
Onko sinulla muita harrastuksia, vaikkapa urheilullisia?
-Olen harrastanut yksilölajeja, varsinkin kamppailulajeja. Niitä on kuitenkin vaikea yhdistää shakinpeluuseen,
koska kilpailumatkojen takia tulee pitkiä taukoja harjoitteluun. Nykyisin harrastan enemmän juoksua ja uintia.
Siirrytään sitten vähän kevyempiin kysymyksiin. Mitkä ovat suosikkiruokasi ja -juomasi?
-Kaikki hyvä ruoka, etenkin ranskalainen keittiö. Ruokajuomana pidän viinistä, mieluiten valkoviinistä.
Entä suosikkielokuvasi ja -näyttelijäsi?
-Katson elokuvia paljon internetin IMDb-sivuston suositusten perusteella. Viimeaikainen suosikki on ollut
vankilaelokuva Shawshank Redemption, jossa esiintyy vanhempi musta näyttelijä Morgan Freeman.
Millaisesta musiikista pidät?
-On helpompi vastata, mistä en pidä. Hiphop on mielestäni huutamista eikä musiikkia. Muuten pidän monenlaisesta musiikista.
Vanha Nightwish oli suosikkini, mutta en ole kovin innostunut uudesta solistista.
Mikä on suosikkikirjasi, jonka ottaisit autiolle saarelle?
-Taru sormusten herrasta tai Waltarin Sinuhe tai Mikael Hakim. Nämä kaksi Waltarin kirjaa ovat aika samantapaisia,
ja näistä kahdesta varmaan mieluummin Mikael Hakim.
Entä suosikkishakkikirjasi?
-Uusista Andrei Volokitinin ja hänen valmentajansa Vladimir Grabinskyn kirja Perfect Your Chess, joka on suunnattu vahvoille pelaajille.
Kirjassa on taktisia ongelmia, joista osa on vaikeita ratkaista jopa suurmestareille.
Mitkä ovat olleet parhaat pelaamasi yksittäiset pelit?
-Ensin tulee mieleen peli Tanskan Peter Heine Nielseniä vastaan Politiken Cupissa vuonna 2003.
Entä parhaat muiden pelaamat pelit?
-Kasparovin voitto Topalovista Wijk aan Zeessä 1999.
Voitko kertoa hauskoja tai vähemmän hauskoja kommelluksia pelimatkoiltasi?
-Olen tuhonnut kaksi kännykkää. Uima-altaaseen. Ensimmäisellä kerralla hyppäsin vapaaehtoisesti, toisella kerralla heitettiin...
Entä onko sinulla ideoita Suomen shakkielämän kehittämiseksi?
-En ole viime aikoina pelannut paljon Suomessa, joten en oikein tiedä. Nykyisin on jo olemassa systemaattista valmennusta nuorille. Sitä voisi kehittää.
Nuorille pitäisi olla enemmän pelimahdollisuuksia, ja lahjakkaimmille oma valmentaja. Siten oppiminen on paljon tehokkaampaa kuin ryhmässä.
Mitä hölmöjä kysymyksiä shakista maallikot ovat esittäneet sinulle?
-Yleinen kysymys on se, kuinka monta siirtoa eteenpäin pystyn laskemaan. On vaikea selittää, että se riippuu tilanteesta.
Entä mitä hyvää olet tehnyt tänään?
-Syönyt sushia. (Haastattelu tehtiin japanilaisessa ravintolassa.)
Nybäckin haastattelu v.2003
29.7.2009 Helsinki, Antti Parkkinen
|