KvM Kaarle Ojanen

Nimi:
Kaarle "Kalle" Sakari Ojanen

Syntymäaika- ja paikka:
4.12.1918 Helsinki

Opiskelut ja ammatti:
Ylioppilas 1938 (Norssin lyseo), teknillinen johtaja, eläkkeellä.

Perhesuhteet:
Naimisissa toista kertaa vuodesta 1965. Ojasen mukaan naimisissa oleminen on vähän samanlaista kuin shakin harrastus: pitää tehdä nöyrällä mielellä.

Shakkisiirtojen oppiminen:
10-vuotiaana 1929 Stefan ja Andreas Hörhammerin isä Marius opetti siirrot Nummen pitäjässä.

Shakkikerhoon liittyminen:
SSK:hon 1933. Tieto kerhosta välittyi koulukaveri Osmo Kailalta.

Nykyinen shakkikerho:
Garden kunniapuheenjohtajuus vuodesta 1998.

Saavutukset shakissa:
KvM 1952, 13 Suomen mestaruutta, PM mestariluokan voitto 1938 Örebrossa, Helsingin mestaruus 1941.

Paras peli:
Maaottelussa Helsingissä 1960 Keresiä vastaan, jolloin pystyin käyttämään omaa avausideaani, jonka olin kehittänyt vuoden sisällä. Voitin pelin ja sen jälkeen olin kuin suuren urheilukilpailun voittaja. Avausideani sai julkisuutta ja saksalaislehdessä se sai nimen Ojasen hyökkäys (suomalaiset tuntevat sen paremmin nimellä Ojasen oivallus - tutustu samannimiseen kirjaan! toim. huom.). Venäläiset esittivät avaukseen pian vastalääkkeet, joten sitä ei käytetty pitkään.

Makea voitto:
Peli kolminkertaista Israelin mestaria Jair Kraidmania vastaan 6. kierroksella Havannan shakkiolympialaisissa 1966. Onnistuin hyvin avauksessa ja syntyi kova kamppailu, johon onnistuin löymään kauniin lopun. Pöydän ympärille kertyi aika paljon katsojia.

Onnekas voitto:
Richard Retin muistoturnauksessa 1949 voitto heidän mestariaan Emil Richteria vastaan. Olin hävinnyt ennen tätä peliä viisi kierrosta putkeen ja tämä oli onnekas lohdutus häviöistä.

Katkera tappio:
Häviö hyvälle ystävälle Michael Nykopille Suomen mestaruuskisoissa vuonna 1983. En tehnyt pelissä mitään isoa virhettä. Mikael voitti sotilaan ja seurasi sitkeä kamppailu tasapelistä, jonka luulin saavuttaneeni. Oli kitkerää huomata, että tappio tuli. Tulos harmitti siinä vaiheessa turnausta, kun oli voittanut kovia vastustajia.

Pahin munaus:
31.3.1961 Ilkka Kankoa vastaan Helsingin mestaruusturnauksessa. Menetin daamin, kun en huomannut yhden siirron uhkausta.

Avausvalikoima:
Mustilla benoni, kuningasintialainen ja sisilialainen. Valkoisilla kuningatargambiitti, nuoruudessa espanjalainen.

Pelityyli:
Olen aktiivinen asemapelaaja. Mikä se on, jota ei ole? Ojasen hyökkäys, jossa ei ainakaan shakata, puhumattakaan kuningashyökkäyksestä. Ihminen yrittää ymmärtää asemaa keskipelissä. Minulla on aika hyvä asemataju.

Unohtumaton shakkikokemus:
Neuvostoliiton kutsumana käynti Moskovassa v. 1948 seuraamassa mestaruusturnausta nro 16. Viiden sodallisen ja neljän sodattoman vuoden jälkeen oli mahtavaa päästä shakkikeskukseen. Olin matkalla ystäväni Ivar Hörhammerin kanssa. Meillä oli hieno junamatka ja hyvä hotelli. Puitteet matkalla oli järjestetty siis erinomaisesti. Pelasin kulissien takana pikapeliä ja onnistuin törmäämään Paul Keresiin.

Toinen mieleenjäänyt kokemus oli Havannan shakkiolympialaisten vallankumoustorilla järjestetty simultaani. Pilkkopimeänä marraskuun iltana 200 valonheittäjää valaisi 6840 simultaaniin osallistunutta ihmistä. Vallankumoustori oli jaettu 64 shakkiruutuun, joissa jokaisessa ruudussa oli kymmenen pöytää ja 18 vastustajaa. (Ojanen pelasi ruudussa D4: 16 voittoa, 1 tasapeli ja 1 häviö.) Ihmismäärä ja äänet tekivät aikamoisen vaikutuksen.

Shakkimotto:
Shakki syventää elämää!

Arvokkaimmat päänahat:
16-vuotiaana Eero E. Böök kerhoturnauspelissä, myöhemmin Paul Keres.

Parhaat saavutukset elämässä:
Eräitä saavutuksia työelämässä, kirja Rationalisointi työstä.

Muut harrastukset:
Kevyt musiikki (piano, haitari, kitara) ja matematiikka.

26.9.2001

Artikkelissa mainitut pelit