SM Jouni Yrjölä

Syntymäaika ja -paikka:
24.10.59

Opiskelut ja ammatti:
Yliopisto/ATK, (shakkikirjojen kirjoittaminen)

Perhesuhteet:
Poika 12 v

Shakin oppiminen:
Arviolta n. 11-12-vuotiaana seuraamalla Aamulehden shakkipalstaa. Säännöt toki opin ensin perhepiirissä.

Liittyminen shakkikerhoon:
Liityin Mäntän shakkikerhoon aika varhain, ehkä noin 13 ikäisenä. Kasvattajakerhon lisäksi on Hämäläisen Osakunnan shakkikerholla ollut valtava vaikutus uraani.

Nykyinen shakkikerho:
Garde

Saavutukset shakissa:
GM, pari Suomen mestaruutta. Selvästi parhaana saavutuksena pidän vahvan Sotsin turnauksen jaettua neljättä sijaa vuonna 1984. Toinen GM-tittelin tuottanut kuntohuippu ajoittui 80- ja 90-luvun vaihteeseen.

Paras pelaamani peli:
Parhaat pelit ajoittuvat noihin kuntohuippuihin, mutta niistä on vaikea valita jotain tiettyä.

Makea voitto:
Voitto kovasti arvostamastani Rytshagovista hänelle kärsimäni neljän surkean tappion jälkeen Espoon turnauksessa vuonna 1995. Avaamalla poikkeuksellisesti 1. g3.

Katkera tappio:
Kaikkein katkerimpia tappioita ovat sellaiset, missä tuntee hävinneensä selvästi huonommalleen voitetun asemapelin jälkeen jonkin karkean huolimattomuuden seurauksena. Sellaista sattuu joskus ja se harmittaa yleensä vietävästi.

Onnekkain peli:
Yleensä minulla ei ole sitä kuuluisaa asemaonnea, vaan saan vähemmän pisteitä kuin asemat edellyttäisivät. Mainittakoon kuitenkin KvM-tittelin varmistanut peli, jossa iäkkään vastustajani kunto selvästi romahti turnauksen viimeisellä kierroksella monimutkaisessa kamppailussa. Mieleen tulee myös hämmästyttävä pelastuminen Morovic Fernandezia vastaan Istanbulin shakkiolympialaisissa, joka löytyy Suomen Shakista 12/2000.

Pahin munaus:
Ne yleensä halutaan unohtaa nopeasti, mutta tuoreena tapauksena tulee mieleen matin salliminen (jälleen vastassa Rytshagov) 2001-HOF-turnauksessa asemassa, jossa oli sotilas enemmän ja vaikea kuvitella vastustajalle vastapeliä lainkaan.

Avausvalikoima:
Ne ovat yleensä mustilla niitä joista olen kirjoittanut kirjan. Valkeilla olen todennut (henkilökohtaisesti) viisaimmaksi vältellä siirtoa 1. e4, mutta muiden välillä vaihtelen tilanteen mukaan.

Pelityyli:
Joskus minulta on kysytty, miksi pelaan niin monimutkaista eli toisinaan olen melko riitaa haastava, minkä tosin käsitys omasta pelikunnosta ja tavoitteista yleensä ratkaisee. Kolmesta klassisesta vaihtoehdosta vaihtaja, ohittaja, jännityksen säilyttäjä valitsen jälkimmäisen. Pidän avauksista, monimutkaisesta asemapelistä sekä loppupeleistä, mutta aikapulasählinkejä ja hengettömiä asemia yleensä inhoan.

Shakki-idolit:
Varsinaisia shakki-idoleja ei ole ollut, mutta vaikutteita olen saanut monilta pelaajilta, kuten hauskoilta veijareilta Vladimir Malanjukilta ja Mihail Gurevichilta, jotka osallistuivat samaan Keresin muistoturnaukseen. Nykyisten kolmen huippupelaajan pelityyleistä miellyttää ehdottomasti eniten Kramnikin.

Unohtumaton shakkikokemus:
Ennen Voroneshin turnausta (Neuvosto-aikaa vielä) tukeva tsekkiläinen GM Jansa antoi Gausdalissa isällisen ohjeen "Don't go there!". Menin kuitenkin, hullu suomalainen kun olen. Hotellihuone oli niin kolea että lutikatkaan eivät viihtyneet ja kaupungin paras ruokala oli suomalaisten rakennusmiesten työmaalla, mutta matka oli hyvin muistorikas ja siitä kertominen on aina herättänyt hilpeyttä.

Arvokkaimmat päänahat:
2-0-maaotteluvoitto Uffe Anderssonista, joka tuli erinomaisen ennakkovalmistelun seurauksena. Ensimmäisessä pelissä sain yliotteen Pyhälän Antin keksimällä idealla.

Parhaat saavutukset elämässä:
Ehdottomasti tämän gallupin vaikein kysymys, koska erilaisia saavutuksia, etenkin shakillisia ja ei-shakillisia on vaikea vertailla.

Muut harrastukset:
Toisin kuin eräillä muilla vastanneilla, shakki tosiaan alkaa olla pelkkä harrastus. Toisinaan jopa shakkia kiinnostavampiakin ovat mm. tennis, jalkapallo ja kaikenlainen häslääminen erilaisten tietokoneohjelmistojen kanssa.

12.09.2001