Historian lehtien havinaa

Fidel Castro vannoi auttavansa köyhiä valmistuttuaan lakimieheksi 1950. Hän kiinnostui pian politiikasta ja tähtäsi suoraan huipulle. Epäonnistuttuaan vallanvaihdossa rauhanomaisin keinoin oli aseiden vuoro. Kolmannella yrityksellään Castro onnistui valloittamaan Kuuban sen silloiselta diktaattorilta Fulgencio Battistalta. Seurasi kansan suuresti juhliman voittajan marssi Havannaan historiallisena päivänä 8.1.1959. Näin kuubalaiset saivat kaipaamansa uuden johtajan, mutta ironista kyllä samalla tietämättään myös uuden diktaattorinsa.

Astuttuaan valtaan Castro lupasi hävittää työttömyyden viidessä vuodessa, mutta ei kertonut miten. Marxistilais-leniniläistynyt johtaja kansallisti teollisuuden, kollektivisoi maatalouden ja takavarikoi ei-kuubalaisessa omistuksessa olleen omaisuuden. Heti vallankumouksen jälkeen seurasi massiivinen entisten tyrannien teloitusoperaatio, jonka kansa hyväksyi. Ulkomaailma huomasi pian, että demokratiasta ei ollut Kuubassa enää tietoakaan – välillä luvattuja yleisiä vaaleja ei tullut ja laistakin vastasi Castro.

Aluksi USA suhtautui myönteisesti Kuubaan ja tunnusti sen suurin odotuksin. Suhteet katkesivat helmikuussa 1960, kun Castro solmi öljysopimuksen Neuvostoliiton kanssa. USA yritti vallanvaihtoa 17.4.1961 käydyssä Sikojenlahden hyökkäyksessä, mutta tilanne oli arvioitu väärin - kuubalaiset pysyivät uskollisina johtajalleen. Tilanne tulehtui lopullisesti vuoden 1962 ohjuskriisiin, kun amerikkalaiset huomasivat neuvostoliittolaisten asentavan pitkän matkan ohjuksia Kuubaan. Niin USA:n laivasto saartoi Kuuban ja alkoi kylmä sota.

Havannan shakki-
olympialaiset 25.10.-20.11.1966 pelattiin loisteliaissa olosuhteissa, sillä isäntämaa halusi kisäjärjestelyillään osoittaa poliittisen järjestelmänsä erinomaisuuden ja saada kaipaamaansa myönteistä julkisuutta. Mikä olisikaan sopinut paremmin propagandan näyttämöksi kuin eri maiden älyllisen ajattelun kuninkaiden eli shakinpelaajien kohtaaminen? Kuubalaiset onnistuivatkin järjestelyissään yli odotusten – vuonna 1966 pelattiin kaikkien aikojen tyylikkäimmät shakkiolympialaiset. Ja mikä hauskinta - olympialaisten kaksi kärkisijaa jakoivat yllättäen kylmän sodan periviholliset, Neuvostoliitto ja USA. Edellisten olympialaisten pronssimitalisti Saksan liittotasavalta ei tullut puolustamaan kisoihin sijoitustaan.