Vapaapäivien ohjelmaa

Järjestettyyn vapaapäivien ohjelmaan kuului Castron vastaanotto, jossa Suomen joukkue sai illallisseurakseen rouva ja herra de Lechugan kulttuuriministeriöstä. Kaikki suomalaiset pääsivät puristamaan tilaisuuden alussa Castron kättä ja vahva Matti Rantanen päätti rohkeasti puristaa oikein olan takaa, jotta suomalaiset jäisivät varmasti mieleen. Mitäköhän Castro ajatteli sillä hetkellä?

Toinen illallinen syötiin ulkoilmassa kauniiden rakennusten ympäröimällä aukiolla ja ohjelmaan kuului värikäs tanssiesitys. Kolmantena iltaohjelmana oli käynti maailman suurimmassa yökerhossa Tropicanassa, missä oli korkeatasoinen show valaistuksineen. Siellä riitti miesvoittoiselle yleisölle silmäniloa, kun paljastavissa asuissa olleet tanssijat laskeutuivat palmujen oksilta. Ohjelma sisälsi runsaasti tanssia ja päämelodiana oli Maurice Legrandin Cherbourgin sateenvarjot.

Muusta ohjelmasta mainittakoon Suomen konsulin järjestämä vierailu satamassa olleeseen suomalaislaivaan, jossa syötiin ja juotiin hyvin. Luonnollisesti vierailu Capablancan mukaan nimetylle klubille, jossa hän kukisti MM-ottelussa vuonna 1921 Laskerin, kuului asiaan. Omin päin vierailtiin käytössä olleella cadillacilla kirjailija Ernst Hemingwayn asunnolla sekä eläin-
tarhassa, jossa jopa 500-vuotiaat kilpikonnat olivat kaikkien sympatioiden kohde.

Kaikista eniten vietettiin kuitenkin aikaa Santa Marian ja El Nauticon hiekkarannoilla, missä +22-asteinen merivesi vilvoitti mukavasti. Eräällä tällaisella retkellä keksittiin oiva kisa lahjoituksena saaduilla sombreroilla, jotka asetettiin ensin lähtöasentoon hiekalle kantilleen. Sitten taikasana oli väsymätön pasaatituuli, joka kuljetti irtipäästetyt sombrerot eteenpäin. Se kenen sombrero meni pisimmälle oli voittaja! Ojanen oli ilmeisesti tässäkin lajissa aika haka, mutta ei päässyt rikastumaan, kun ei harrastettu vedonlyöntiä. Uimarantojen valkoinen hiekka oli hyvin hienoa ja sitä kulkeutui kylpytakkien taskussa tuliaisiksi kotiin asti.

Salsa soi joka paikassa ja se olikin lähes kansallislaulun asemassa. Suosituin sävelmä oli ”Cuba, qué linda es Cuba! – Kuuba, kuinka kaunis onkaan Kuuba!”. Tanssia nähtiin oman hotellin yökerhossa iltaisin. Aatu keksi oman iltapäiväharrastuksensa, johon riensi muilta salaa bussilla. Lopulta paljastui, että Aatu oli kehittänyt ystävyyssuhteen kaupungin rannalla peltihökkelissä baaria pitäneeseen vanhempaan tummaihoiseen herraan, jonka seurassa nautti halpoja rommidrinkkejä kielivaikeuksista huolimatta.

Vapaa-ajalla harrastettiin toki kevyen iloittelun lisäksi vakavampiakin pohdintoja. Huonekumppanit ja matemaatikot Westerinen ja Ojanen olivat tarkastelleet jonkin aikaa selällään mollottavaa kuun sirppiä, kun eivät enää jaksaneet vastustaa kiusausta ja laskivat perusteet tälle avaruuden ilmentymälle. Aki oli puolestaan ilmoittanut, että ei enää koskaan menisi alttarille ja joutui Westerisen pitkän luennon kohteeksi, sillä seurauksella että edessä oli toinen avioliitto.