Haastattelussa Levon Aronian

1.2.2009 Wijk aan Zee, Antti Parkkinen

Levon Aronian ei onnistunut voittamaan tämän vuoden Corus-turnausta ainakaan yksin. Tätä kirjoitettaessa kierroksen muut pelit ovat vielä kesken, mutta Aronian joutui tyytymään tasapeliin siirtojen toistolla mustilla Jan Smeetsiä vastaan, vaikka koettikin yllättää vastustajansa sisilialaisen Taimanov-muunnelmalla, jota hän ei useinkaan käytä. Aina ystävällinen armenialainen vastasi muutamaan kysymykseeni.

Jaoitte turnauksessa voittoa kahtena edellisenä vuonna. Miksi olette menestynyt aina hyvin juuri täällä Wijkissa?

- Vaikea sanoa. Tässä turnauksessa on aina erityinen ystävällismielinen tunnelma.

Entä oletteko tyytyväinen tämänvuotiseen tulokseenne?

- En oikein. Mutta huonomminkin olisi voinut käydä.

Armenian joukkue on voittanut kahdet edelliset shakkiolympialaiset. Mikä on syy menestykseenne?

- Meillä ei ole suorituspaineita. Pelaamme rauhallisesti emmekä pyri välttämättä voittoon.

Kuinka suosittua shakki on Armeniassa?

- Se on jalkapallon jälkeen suosituin urheilulaji.

Asutte kuitenkin Berliinissä. Miksi?

- Niin vain kävi. Elämä Armeniassa oli 1990-luvulla hyvin vaikeaa, ja muutimme vanhempieni ja sisareni kanssa Saksaan. Armenialla menee nykyisin jo paremmin, ja esimerkiksi Akopian ja Sargissian asuvat yhä siellä.

Mitä tulevaisuudensuunnitelmia teillä on? Pyrittekö maailmanmestariksi?

- Tietenkin aion yrittää.

Kuka on mielestänne nykyisin maailman ykköspelaaja?

- Minä tietenkin! Mutta muut pelaajat eivät varmaankaan ole samaa mieltä!

Minkälaiset välit huippupelaajilla yleensä on keskenään? Seurustelletteko toistenne kanssa vapaa-aikana?

- Yleensä muodostuu klaaneja ja ystäväpiirejä. Omia kavereitani ovat esimerkiksi Boris Gelfand ja Peter Svidler.

Valmistaudutteko turnauksiin yksin vai onko teillä avustajia?

- Riippuu turnauksesta. Tässä turnauksessa minua auttoi Maxim Rodshtein, mutta en ollut työskennellyt hänen kanssaan koskaan aikaisemmin.

Entä ketkä vanhemmista pelaajista ovat olleet idoleitanne?

- Vaikea sanoa. Se on vaihdellut vuosien varrella. Yhdessä vaiheessa pidin paljon Larsenin ja Spasskin peleistä, sitten siirryin tutkimaan Karpovin pelejä…

Onko teillä erityinen pelifilosofia? Minusta näyttää siltä, että ette aina saa valkeillakaan sanottavampaa avausetua, mutta silti onnistutte lyömään vastustajanne keskipelissä.

- En osaa sanoa, olenko parempi keksipelissä kuin pelin muissa vaiheessa. Pidän aktiivisten asemien pelaamisesta.

Pelaatteko muita pelejä kuin shakkia, kuten vaikkapa pokeria?

- Pelaan joskus huvikseni backgammonia tai korttia. Viime aikana suosikkini on kuitenkin ollut sanapeli scrabble.