Progressiivinen shakki on mielenkiintoinen muunnos pelistä. Valkea siirtää yhden siirron, musta kaksi peräkkäin, valkea kolme ja niin edelleen. Vain siirtosarjan viimeinen siirto saa olla shakki (+). Pelistä on kaksi versiota, joista englantilainen on harvinainen ja italialainen suosittu.

One form of progressive chess which is becoming more popular is English progressive which is said to have been invented by an unknown English player, but otherwise is virtually unknown here. - Peter Wood, 1994

Italialaisen progressiivisen shakin mestaruudesta on pelattu Italiassa vuodesta 1973. Vuonna 1996 pelattiin kirjeitse turnaus, jossa oli 3 englantilaista ja 1 suomalainen.

Italian Progressive Chess by Peter Wood

Jos pelaaja on shakissa ja hän ei pysty siirtämään tekemättä (ennenaikaista) shakkia ennen viimeistä siirtoaan, hän häviää! Tämä on ns. italialainen matti. Mutta jos pelaaja ei ole shakissa eikä pysty tekemään kaikkia siirtosarjan siirtoja, hän on patissa ja peli päättyy tasan. Variant Chess, Autumn 1995, sivu 179

Isoja pelejä pelataan suurilla pelilaudoilla, mutta säännöt ovat muuten lähes samoja kuin tavallisessa pelissä. Yksi näistä on nimetty maailmanmestari Capablancan mukaan. Siinä pelataan 10x8 laudalla, molemmilla pelaajilla on 10 sotilasta sekä erikoiset nappulat T+R (liikkuu kuin torni ja ratsu) ja L+R, kumpaakin yksi. Muut nappulat liikkuvat kuin tavallisessa shakissa. Nappuloiden järjestys on muuten sama kuin tavallisessa, mutta L+R-nappula on c1:ssä (c8) ratsun ja lähetin välissä ja vastaavasti T+R g1:ssä (g8) lähetin ja ratsun välissä.

Isoa peliä (grand chess) pelataan 10x10 laudalla. Nappulat ovat samoja kuin Capablancan pelissä. Alarivillä ovat vain tornit (a1 ja j1), 2. rivillä muut upseerit (ruuduilla b2-i2) ja 3. rivillä sotilaat. Kolme sääntöä poikkeaa tavallisesta: 1) linnoitusta ei ole 2) sotilas voidaan korottaa vain jo lyödyksi nappulaksi 3) sotilas korottuu kolmella viimeisellä rivillä (jos yhtään nappulaa ei ole lyöty, sotilas ei voi liikkua viimeiselle riville; korotus on vapaaehtoinen paitsi viimeisellä rivillä). Malcolm Hornen mukaan peli on parannus Capablancan peliin, koska raskailla upseereilla on enemmän tilaa ja aikainen korotus on hyväksi.

Japanilainen shogi-peli

Koichi Masukawa on osoittanut mahdolliseksi, että japanilaisen shogi-pelin varhainen muoto tuli alkuaan Intiasta, Burman, Thaimaan ja Etelä-Kiinan kautta Japaniin. Aiemmin on otaksuttu shogin kiinalaista alkuperää, mutta kirjoittaja osoittaa eroja olevan liikaa, jotta peli olisi tullut Kiinasta. Kiinasta on kyllä tullut paljonkin vaikutteita Japaniin, mutta juuri shogi-peli on tullut muualta, huolimatta maantieteellisestä läheisyydestä. Shogi-pelin tunnistettavat nappulat olivat olemassa jo vuonna 1058. Pelin varhainen muoto muistuttaa Thaimaassa pelattua peliä, jonne se saapui Etelä-Aasiasta.

Variant Chess, Oct-Dec 1994, sivut 100-104

Japanilaisessa shogi-pelissä ei käytetä arvonimiä tai vahvuuslukuja vaan numeroituja pelaajaluokkia, japaniksi dan. 1. luokka on alin ja 5. luokka korkein ei-ammattilaisten luokka (Myös shakissa käytettiin ennen SELO-järjestelmää vielä 1970-luvulla pelaajaluokkia, paremmuusjärjestyksessä M = mestari, ME = mestariehdokas, 1. luokan pelaaja ja hieman heikompi 2. luokan pelaaja, lisäksi 3. luokka). Usein käytetään muovista tai paperista pelilautaa, mutta nappuloille tasaisin materiaali on levy.

Pelejä pidentää ja monimutkaistaa lyötyjen nappuloiden pudottaminen laudalle. Nappulan lyöjä voi käyttää lyömäänsä nappulaa myöhemmin itse ja laskea sen laudalle siirtona. Tämän vuoksi vastapelaajalla on oikeus nähdä, mitä nappuloita hänen vastustajansa on lyönyt voidakseen laskea mahdollisia pudotussiirtoja.

Shogista on myös isoja muunnelmia, joita pelataan suuremmalla kuin tavallisella 9x9 ruudun laudalla. Esimerkiksi chu-shogia pelataan 12x12 ruudun laudalla ja kummallakin pelaajalla on 46 nappulaa. Tätäkin isompia pelejä on ja isoin on 1500-luvun taikyoku shogi, 36×36 ruutua! Tätä ei kuitenkaan ole koskaan yleisesti pelattu ja se löydettiin uudestaan vasta 1997. Isoin yleisesti tunnettu on tai shogi, 25x25 ruutua, 177 nappulaa kummallakin, 93 erilaista nappulaa! Pelkkä nappuloiden asettelu saattaa kestää kauan, ja niissä käytetään lukuisia lisänappuloita, jotka siirtyvät erikoisella tavallaan. Muunnelmapeleissä ei tunneta pudotusta, koska pelit kestävät muutenkin pitkään ja pudotus pidentäisi ja monimutkaistaisi pelejä liikaa. Toisaalta pudotusta ei ehkä tunnettu isojen muunnelmien kehittämisen aikoihin.

Korealainen shakki

Korealainen shakki on Korean ulkopuolella lähes tuntematon peli. Malcolm Horne kehuu peliä. Kirjallisuutta on kuitenkin vähän ja tietoa pelistä on vaikea saada. Peli saapui Kiinasta 600-700-luvulla ja se sisältää kiinalaisen pelin varhaisia piirteitä. Pelillä on erikoisia piirteitä kuten syang (norsu) ja ma (ratsu) -nappuloiden paikan pelaaja voi ennen peliä vaihtaa. Myöskään pelaajan halutessaan ei tarvitse siirtää eli siirtopakkoa ei ole!

"Western Chess is very rich and varied, but dull or lifeless positions can arise rather too easily. Chinese Chess is more explosive, and rarely dull, but on the other hand it is less varied and the pawn play is not as interesting. Korean Chess falls somewhere between these two: it is more positional than Chinese Chess, but exciting tactics still abound. Pawn play is more prominent than in the Chinese game, but not quite on the level of Western Chess."

Malcolm Horne, Variant Chess issue 17, Apr-Jun 1995, sivu 137

1991 ilmestyi David Wurmanin saksankielinen kirja Chinesisches Schach / Koreanisches Schach. Kirja vertaa kiinalaista ja korealaista peliä, antaa esimerkkipelejä ja tehtäviä. Hornen mukaan kirja jättää joitain sääntöjä hämäriksi, mutta lienee useimmille riittävän kattava esitys peleistä. Sivulla 310 annetaan kaksi erilaista arvotaulukkoa eri nappuloille, joista jälkimmäinen antaa seuraavat luvut: torni 13, tykki 7, ratsu 5, norsu 3, upseeri 3 ja sotilas 2. Lisäksi kuningas. Shakkimuunnelmien tietokirja antaa seuraavat arvot nappuloille: torni 8, tykki 4, ratsu 3, norsu ja upseeri 2, sotilas 1. Tässä upseeri tarkoittaa kuninkaan vieressä olevia heikkoja nappuloita. Kiinalaisessa xiangqi-pelissä vastaavasta nappulasta käytetään Suomessa yleensä sanaa neuvonantaja.

Muuta

Shakkipeliä ei tunnettu muinaisessa Egyptissä, Kreikassa tai Roomassa. Muista peleistä on todisteita. Intiassa pelattiin chaturanga-peliä, joka monien historioitsijoiden mukaan (mm. Hugh Myers) mukaan on muinainen shakkipeli.
Variant Chess, Oct-Dec 1994, sivu 186

1400-luvun loppupuolella keksitty kuningatar on parasta mitä shakkipelille on koskaan tapahtunut.
Tim Krabbé, Suomen Shakki 2 / 2012

Pelistä on kehitetty myös muunnelmia, joita pelataan ilmeisen harvoin. Ne silti voivat olla mielenkiintoisia. Variant Chess -lehti Apr-Sep 1994 esitteli jalkapalloshakin, jota pelataan 23x17 ruudun laudalla. Kummallakin pelaajalla on 10 pelaajaa, jotka liikkuvat kuin kuningatar. Lisäksi pelaajilla on maalivahti, joka liikkuu kuin torni. Lehti esitteli peliaseman, jossa valkea tekee maalin 3 siirrossa.

Pääsivulle