EUROOPPA CUP 2002

Pekka Myllynen

Yllätyksiä ennakkojärjestelyissä

Päinvastoin kuin vuonna 2001 oli jo alusta alkaen selvää, että JoeSK osallistuu vuoden 2002 Eurooppa Cuppiin (ECC) Kreikassa, Hallkidikin maakunnassa Kallithiassa, olihan JoeSK:n puolustettava Suomen mestarina Suomen mainetta Euroopan shakkikerhoeliitin joukossa. Asiat tuntuivat sujuvan viime vuotisten kokemusten pohjalta varsinkin, kun jo hyvissä ajoin saatiin Joensuun kaupungilta merkittävä tuki tämänkin vuotiseen ECC:hen, mistä on lausuttava nöyrä kiitos Joensuun kaupungille.

Perusasiat ECC:ssä näyttivät samoilta kuin vuosi takaperin Kreetalla. Niinpä matkatoimiston kautta varattiin viikon matka Kallithian naapurikylään Afytokseen, koska järjestäjien tarjoama hotellipaketti tuntui aivan liian kalliilta varsinkin, jos otti huomioon erillisten lentomatkojen kovat hinnat. Vasta myöhemmin kesällä JoeSK:ssa havahduttiin siihen tosiasiaan, että ECC:n kilpailukutsussa olikin tänä vuonna uusi kohta, jonka mukaan kaikkien joukkueiden piti majoittua järjestäjien määräämiin virallisiin hotelleihin.

Alkoi tiivis sähköpostien vaihto ensin Suomen Keskusshakkiliiton edustajien suuntaan: pyrittiin saamaan selville, onko todella mahdollista, että järjestäjät voivat määrätä, mihin hotelleihin joukkueet majoittuvat. Euroopan Shakkiliiton sääntöjen mukaan tällaista määräystä ei ollut olemassa, mutta Euroopan Shakkiliiton syksyllä 2001 pidetyssä kokouksessa näin oli kuitenkin erikseen päätetty ECC:n suhteen. Tämä kävi ilmi, kun Suomen Keskusshakkiliiton taholta oltiin yhteydessä Euroopan Shakkiliittoon.

Tämän jälkeen selvitimme mahdollisuutta saada pelkät lentopaikat Tessalonikiin, mutta se ei ollut enää mahdollista. Nyt alkoi jo tuntua siltä, että näinköhän JoeSK:n osallistumisesta tulee mitään, koska kustannukset näyttivät nousevan pilviin JoeSK:n osallistumisen osalta. Alkoi sähköpostien vaihto ECC:n pääsihteerin Theodoros Tsorbatzogloun kanssa, jolle esitimme, että joukkueemme voisi osallistua ECC:hen, vaikka se ei majoitu järjestäjien osoittamaan hotelliin.

Monivaiheisen sähköpostien vaihdon jälkeen hyväksyimme Tsorbatzogloun tarjouksen, jonka mukaan maksaisimme 100 euron ”sakon” jokaista joukkueemme pelaajaa kohti, eli yhteensä 700 euroa. Iso summa, mutta sekin oli huomattavasti halvempi vaihtoehto kuin mennä järjestäjien osoittamaan hotelliin. Näin oli muodolliset esteet poistettu ECC:hen osallistumiselta. Onneksi pelaajat eivät joutuneet ollenkaan kokemaan edellä kuvattua häslinkiä, vaan saattoivat keskittyä vaativaan turnaukseen omassa rauhassaan.

JoeSK:n joukkue koostui ECC:n sääntöjen mukaisesti edellisen kauden pelaajista, eli JoeSK:sta pois lähteneet Mika Karttunen ja Timo Lampén olivat myös kokoonpanossa mukana, kun taas Sampsa Nyysti pelasi Kallithiassa Tarausin joukkueessa. JoeSK:n joukkue oli pöytäjärjestyksessä seuraava: 1. Kalle Kiik, 2. Mika Karttunen, 3. Timo Lampén, 4. Markku Lahtinen, 5. Tuomas Nivala, 6. Timo Porrasmaa ja varapelaaja Aarne Saastamoinen.

Vasta lähes viime tipassa kävi ilmi, että myös allekirjoittanut saattoi lähteä joukkueen mukaan omakustanteiselle matkalle ja että myös lentopaikka järjestyi vielä siinä vaiheessa. Hyvissä ajoin sovittiin siitä, että Markku Lahtinen toimii kapteenina, koska Yrjö M. Jouhki ei tällä kertaa onnellisen perhetapahtuman vuoksi voinut osallistua ECC:hen.

Joukkue kokoontui samalla lennolla lähteneen Tarausin joukkueen kanssa Seutulaan aamuvarhaisella 22.9. Takana oli edellisenä iltana voittoisa SM-liiga-avaus Matinkylässä, josta ottelusta on oma raporttinsa JSM-raportissa tämän jäsentiedotteen sivulla .

Lento oli hyvin aikataulussaan, mitä oli jännitetty sen vuoksi, koska ensimmäisen kierroksen piti alkaa jo klo 15, johon aikaan tuli sittemmin vielä tunnin aikaistus. Matkanjärjestäjien bussi porhalsi kuitenkin niin nopeasti Tessalonikin lentokentältä Kassandran niemeen Afytokseen noin 90 kilometrin matkan, että meille jäi hyvää aikaa majoittautua, ennen kuin oli aika porhaltaa takseilla vajaan 5 kilometrin päässä olevalle pelipaikalle.

Majoitus Afytoksessa

Huoneistohotelli Alonissa meille järjestyi kaksi neljän hengen huoneistoa, joissa ei ollut liikoja tiloja, mutta likimain kaikki tarpeellinen kuitenkin todella viehättävässä kyläympäristössä, jossa oli sekaisin pikkuhotelleja ja paikallista asutusta. Sattui vielä niin mukavasti, että toinen puoli Tarausin joukkuetta sattui asustamaan viereisessä huoneistossa niin, että parvekkeetkin olivat vierekkäin.

Tasokas pelipaikka

Pelipaikka sijaitsi Ahtos Palacessa, melkoisessa hotellikolossissa. Sali oli hyvin, osin jopa liiankin hyvin ilmastoitu. Tilat turnaukselle olivat upeat. Havaitsi, että järjestäjät kamppailivat samalla tavoin aikaa vastaan kuin meilläkin turnauksen vähälukuiset järjestäjät. Turnauksen jo käynnistyttyä osasta pöytiä puuttui kelloja tai kelloja ei oltu vielä asennettu. Lopulta kaikki 42 joukkuetta pääsi aloittamaan turnauksen ja 43. joukkue aloitti heti huilivuorolla, johon joutui vuorollaan kulloinkin huonoimmin menestyneet joukkueet.

Järjestelyorganisaatio oli epätavallinen, ainakin suomalaisittain nähtynä. Järjestäjien joukossa oli kuvankauniita kreikkalaisia ja venäläisiä nuoria naisia, jotka saivat ainakin suomalaisten pelaajien taholta aika pian omat kutsumanimensä (”Märkätukka”, ”Keikun keikun” jne.). Taisi monen pelaajan ajatukset välillä liikkua muussa kuin shakissa, kun varsinkin ”Keikun keikun” pukeutui välillä hyvinkin paljastavaan asuun.

Pelisalin kylttijärjestelmä oli nerokkaan yksinkertainen ja näyttävä: 21 taulupohjan (eri puolella salia) puutappeihin kiinnitettiin kuin palapeliin konsanaan palikat, joiden päälle oli liimattu tekstinkäsittelyllä tulostetut joukkueiden ja pelaajien nimet ja vahvuusluvut sekä pelin ja ottelun tulokset.

Ensimmäisellä ja toisella kierroksella katsojat saattoivat parveilla aivan pöytien ja pelaajien vieressä, mutta sitten järjestäjät kehittivät naru- ja tolppasysteemin pelaajien turvaksi. Kävi vaan niin hassusti, että tolpat kaatuivat ketjureaktiossa kuin korttitalot kuunaan, jos joku vahingossa liikutti narua tai itse tolppaa liian rajusti. Muutama huippupelaaja menetti moisen vuoksi jo hermonsa.

Kärkiottelu pelattiin salin korokkeella pikkuisen paremmassa suojassa. Alhaisimman rankingin mukaiset ottelut pelattiin salin sivulla. Jokaisella pöydällä oli vielä erikseen joukkue- ja pelaajalaput hyvinkin siististi laadittuna.

Käytössä ollut peliaika on sellainen, jonka soisi tulevan käyttöön myös Suomessakin. Ensimmäiseen 40 siirtoon oli käytettävissä 2 tuntia, minkä jälkeen tuli lisäaikaa 15 minuuttia. Lisäksi loppuvaiheessa jokaisesta siirrosta sai 30 sekuntia lisäaikaa. Tämä muuttaa pelin luonteen aika lailla toisenlaiseksi kuin esim. kotoisessa SM-liigassamme, koska siinä voi hävitä ajalla hyvälläkin pelillä, koska kun aika loppuu, niin se todella loppuu. ECC:ssä noudatettu ajanlaskutapa taas korostaa shakillista ratkaisua, tosin edellytyksenä sille ovat digitaalikellot kaikissa otteluissa.

Pelisalin eteistilassa oli puolen tusinaa tietokonetta, joita sekä pelaajat että muu paikalla ollut väki saattoi käyttää vapaasti. Tosin useina päivinä osa koneista oli epäkunnossa tai ainakaan niihin liittyvät nettiyhteydet eivät pelanneet. Näytti siltä, että hotellin nettilinjat olivat liian rasittuneita sellaiseen käyttöön, koskapa välillä sivujen latautuminen oli hermoja raastavan hidasta. Joka tapauksessa noilla koneilla lähetin monta raporttia turnauksen tilanteesta ja vaiheista shakkikerhon hallituksen jäsenille.

Toisena vieläpä reaaliajassa toimineena välineenä sinkoilivat tekstiviestit allekirjoittaneen toimesta hyvinkin tiiviisti Suomeen juuri päättyneistä peleistä ja otteluista.

Loppusaldo

JoeSK sijoittui 36. sijalle 4 ottelupisteellä ja 17,5 pelipisteellä. Taraus sijoittui 30. sijalle (6 ottelupistettä ja myös 17,5 pelipistettä), tosin yksi ottelupiste ilmaisin huilikierroksella hankittuna.

Turnauksen voiton vei äärimmäisen jännittävien vaiheiden jälkeen jälleen Bosna Sarajevo voittamalla viimeisessä ottelussa Ladia Kazanin niukasti 3,5 – 2,5. Yksi voiton arkkitehdeistä oli SM Aleksei Shirov. Samoilla lukemilla puolestaan NAO Chess Club hävisi Norilski Nikelille, joka jäi vain puoli pistettä Bosna Sarajevosta. Ratkaisevaa oli Svidlerin häviö SM Aleksei Drejeville, jo 26. siirrossa!

JoeSK:n pelaajien tulossaldo oli seuraava: Kalle 3,5/7, Mika 2,5/7, Timo L 4,5/7, Markku 1/5, Tuomas 1/6, Timo P 2,5/5 ja Aarne 2,5/5. Timo L saavutti tur- nauksessa hienosti KvM-kiinnityksen! Onnittelut Timolle!

Koko turnauksen pöytien ykköspalkinnot menivät seuraavasti: 1. pöytä: Vasili Ivantshuk 4,5/6; 2. pöytä: Aleksei Drejev, Judit Polgar ja Alik Gershon 5,5/7; 3. pöytä: Zoltan Varga 5,5/7; 4. pöytä: Sergei Movsesian 5,5/7; 5. Pöytä: Lars Thiede 6/7; 6. pöytä: Artyom Timojefev ja Milan Novkovits 6/7. Mainittakoon, että viimeisen pöydän toista palkintoa jakoi vasta 12-vuotias Sergei Karjakin tuloksella 5,5/7. Timo L jäi vain puoli pistettä 3. pöydän pöytäpalkinnosta!

Viimeisellä kierroksella moni hieraisi silmiään, kun kuin sadussa kuunaan yksi toimitsijakaunottarista eli ”Märkätukka” muuttuikin pelaajaksi kreikkalaisen joukkueen 6. pöydälle ja vielä voitti ottelunsa! Ja elolukukin Vera Papadopouloulla on päälle 2100!

Mika, Tuomas ja muut edellisen ECC:n kävijät odottivat kovasti päättäjäisjuhlatilaisuutta, mm. saadakseen syödä herkkuja. Pettymys oli melkoinen, kun päättäjäisjuhlassa ei tarjottukaan mitään, ei juomista eikä syömistä. Pääesiintyjäksi mainostettu Anastasiakin oli kreikkalainen versio, eikä maailmankuulu nimikaimansa. Kukaan ei oikein tuntunut pitävän hyppysissään, mitä tilaisuudessa piti tapahtua. Ilmeisesti turnauksen pääorganisaattori Zorbatzogloukin oli jo niin puhki, että ei jaksanut huolehtia yksityiskohdista.

Mielenkiintoinen kokemus koko reissu. Paljon tuli nähtyä ja koettua. Turnauksen opetuksia on syytä käydä porukalla läpi. Esim. sitä, minkä vuoksi JoeSK:n veto lopahti lopussa. Miten turnaukseen voisi paremmin valmistautua jne.

Ohessa pelit kierros kierrokselta.

sivun alkuun